“Lentiskoti” Korsossa yli 15 vuotta
Hän on ensimmäinen suomalainen, joka on voittanut Italian Serie A1-liigan mestaruuden. Hänelle on kertynyt miltei 200 maaottelua Suomen paidassa ja hän on pelannut lentopalloa usean maan pääsarjassa.
Petteri Laurilan pelinumero 3 on jäädytetty ja pelipaita roikkuu Lumon urheiluhallin katossa. Laurila itse toimii Vantaa Ducksin apuvalmentajana ja managerina ja työskentelee edelleen Korson Vedon iltapäiväkerhon vetäjänä.
Pitkän lentopallouransa Petteri Laurila päätti Korsoon, jossa pelasi viimeiset liigavuotensa Korson Vedon passarina. Hän oli mukana jo pronssia voittaneessa joukkueessa kaudella 2003-2004, mutta varsinaisesti hän palasi Vetoon vasta 2009.
“Minulla oli talo Korsossa vuodesta 2005 ja myös ulkomaan vuosina vietin kesät Korson maisemissa, Laurila muistelee.
Vaikka asuinpaikka on nyt Helsingin puolella, Petteri Laurila on edelleen tärkeä henkilö Korsossa ja Vantaa Ducksin taustajoukoissa. Hän on pitkään ollut mukana muodostamassa Ducksin edustusjoukkuetta. Hän on myös ollut tärkeä henkilö varsinkin monella nuorelle passarille vetäessään ankkojen aamutreenejä.
Itse Laurila toteaa, että hänen työnsä on luonteva jatko pelaajauralle ja myös saman tien kädenojennus ja kiitos seuralle. Paljon häntä ei pelitapahtumissa näy, mutta taustatyö on sitäkin arvokkaampaa.
Ulkomaan vuosien kokemusten jälkeen Petteri Laurilalla oli käsitys siitä, mitä pelaajasopimusten tekeminen vaatii. Varsinkin ulkomaalaisten pelaajien saaminen Suomeen Korson Vedon ja sittemmin Vantaa Ducksin budjetilla on välillä ollut varsinaista kädenvääntöä.
“Vanhojen pelaajien kanssa on ollut helpompaa, heidän kanssa ei tarvitse aloittaa nollasta. Mutta kotimaisten pelaajien houkutteleminen muualta Suomesta on ollut vaikeata, hän toteaa.
Kotimaisia pelaajia on sentään voinut katsoa tositoimissa, mutta ulkomaalaisten pelaajien haussa ollaan oltu videoiden varassa.
“Pelaajan löytäminen ulkomailta on kovaa työtä. Ei riitä, että katsotaan se video, jota pelaaja itse tai hänen agenttinsa lähettää, valmentajan kanssa pitää katsoa kokonaisia pelejä, jotta voidaan muodostaa kokonaiskuva, Laurila sanoo. Ja vaikka jonkun pelaajan kanssa ollaan jo melkein päästy sopimukseen, asiat voivat muuttua ja mennä mönkään hetkessä, kun mieli muuttuu tai muualta tulee toinen tarjous.
Laurila muistelee sekä hyviä että vähemmän hyviä rekrytointeja ulkomailta. Ehdottomana onnistumisena hän pitää ranskalaisen liberon Louis Pineaun tuleminen Korsoon.
“Meille oli alun perin tulossa aivan toinen libero, joka perui lyhyellä varoitusajalla ja Pineau tuli hänen tilalle nopealla aikataululla. Se oli onnenpotku.
Synkkä kausi taas oli se, jolloin Korsoon tuli kolme pelaajaa Brasiliasta. Kaikki näytti Laurilan mielestä hyvältä, kunnes osoittautui, että brassipelaajat eivät lajiharjoittelun puolesta olleet lainkaan valmiit peleihin. Kun Suomessa joukkue oli harjoitellut jo hyvän aikaa, niin brasilialaiset olivat vasta aloittamassa harjoittelun.
Ulkomaalaisten tullessa Suomeen ei myöskään ikinä tiedä, miten hyvin he kestävät Korson talven, Laurila tuumii. Pimeys, loska ja kylmyys voivat olla monelle kova paikka. Helpompaa on, jos tulija on aiemmin pelannut Euroopassa.
Laurilalle oli pettymys, että Vantaa Ducks vuosi sitten päätti jättäytyä ykkössarjaan. Mutta monien taloudellisesti laihojen vuosien jälkeen hän kuitenkin ymmärtää päätöksen hyvin.
“Loputtomiin ei voi päättää, että kokeillaan vielä kerran ja vielä kausi. Mutta ei kukaan ehdoin tahdoin halua alemmalle sarjatasolle.
Viime vuonna joukkueen kasaaminen jäi myöhäiseksi. Laurila toteaa, että hänellä ei ollut mitään hajua ykkössarjan pelaajista. Kotimaisia pelaajia on vaikea saada, varsinkin kun PuMa Volley naapurissa kilpailee saman tason miehistä ja imaisee oman osansa.
Uusi valmentajakin oli pitkään auki. Mahdollisen uuden pelaajan ensimmäinen kysymys on yleensä, että kuka valmentaa ja kuka passaa, Laurila hymyilee. Epätietoisuus ei ole koskaan hyvää, hän toteaa ja kiittää Matti Palosta siitä, että hän astui ankkojen peräsimeen.
Tänä vuonna on helpompaa, kun iso osa viime kauden rungosta säilyy.
“Joukkue on nyt pelannut vuoden yhdessä ja on vahvempi, nyt toivotaan myös vahvempaa vaihtopenkkiä, silloin liigapaikan tavoitteleminen on helpompaa. Jokaiselle pelipaikalle pitää löytyä penkiltä haastaja, Laurila sanoo.
Hänen työnsä Ducksissa ja iltapäiväkerhossa jatkuu myös tulevan kauden. Iltapäiväkerhoa hän on nyt vetänyt aina vuodesta 2009, lukuun ottamatta yhtä vuotta, jonka hän oli vanhempainvapaalla.
Vantaa Ducks
Tiedotus/Katarina Koivisto